Saako tietyn laisesta ystävästä edes unelmoida? Tämä kysymys on vaivannut minua jo jonkun aikaa. Onkohan se, ettäunelmoi tietyn laisesta ystävästä jotenkin ihmisarvoa alentavaa. Taino käytännössä unelmoin osittain vain siitä mitä haluaisin tehdä. Tämä aihe on kyllä sellainen josta en ikinä ole kenenkään kuulleen puhuvan. Eikö kukaan muu ajattele tälläista? Kuitenkin klassinen kysymys on "minkä lainen on sun unelma tyttö- tai poikaystävä?" Mun unelmien ystävä on puhelias, ymmärtäväinen, kypsä. Sen ei tarvitse harastaa partiota tai ratsastusta. Hän saa olla ihan oma itsensä mutta persoonallinen mielellään. Hän myöntää virheensä eikä syytä muita aiheetta. Hän osaisi keskusttella ja puhua. Häneen voisiin luottaa yhtä paljon kun siihen että päivän jälkeen tulee ilta ja yö. Hän haluaisi viettää minun kanssa aikaa, ei puhuisi pahaa ja haluaisi jakaa asioitaan kanssani. Ei pelkäis puolustaa itseään, puhua julkisesti itsestään, olla oma itsensä. Hän ei peittelisi kuka hän on. Hän...