Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2019.

Unelmien ystäväni

Saako tietyn laisesta ystävästä edes unelmoida? Tämä kysymys on vaivannut minua jo jonkun aikaa. Onkohan se, ettäunelmoi tietyn laisesta ystävästä jotenkin ihmisarvoa alentavaa. Taino käytännössä unelmoin osittain vain siitä mitä haluaisin tehdä. Tämä aihe on kyllä sellainen josta en ikinä ole kenenkään kuulleen puhuvan. Eikö kukaan muu ajattele tälläista? Kuitenkin klassinen kysymys on "minkä lainen on sun unelma tyttö- tai poikaystävä?" Mun unelmien ystävä on puhelias, ymmärtäväinen, kypsä. Sen ei tarvitse harastaa partiota tai ratsastusta. Hän saa olla ihan oma itsensä mutta persoonallinen mielellään. Hän myöntää virheensä eikä syytä muita aiheetta. Hän osaisi keskusttella ja puhua. Häneen voisiin luottaa yhtä paljon kun siihen että päivän jälkeen tulee ilta ja yö. Hän haluaisi viettää minun kanssa aikaa, ei puhuisi pahaa ja haluaisi jakaa asioitaan kanssani. Ei pelkäis puolustaa itseään, puhua julkisesti itsestään, olla oma itsensä. Hän ei peittelisi kuka hän on. Hän...

Koulun vaihto

Vaihdoin koulu 9 luokalle. Syinäni toimi 8vuotta jatkunut koulukiusaaminen ja opettajan joka aikanaan minimut 3 kertaa hakkasi siirtyminen sen hetkiseen kouluuni sijaistamaan. Päätökseen vaikutti myös se että vappuna 2018 isälläni oli suhde koulun rehtoriin vaikka vanhenpani ovat siis edelleen naimisissa. Rehtorin käytös minua kihtaan muuttui kun isä ei halunnut paljastaa sala suhdettaan ja erota äidistä. Idea koko koulun vaihdosta tuli vanhemmiltani. Ajattelin itse että äh kahdeksan vuotta tässä ollaan ultu niin miksi en nyt yhtä vuotta enää jaksaisi. Koulun vaihto ajatusta oli kuitenkin pyöritelty jo kolmanelta luokalta asti satunaisesti. Ikinä aijemmin siihen ei kuitenkaan loppujen lopuksi oltu päädytty mutta pitkälle asti se oli viety jo pari kertaa. En ole varma teinkö oikeasti sitä päätöstä lopulta koskaan. Äiti minua siihen painosti. Aluksi kun asiasta alettiin puhua en edes tiennyt isän suhteesta rehtoriini. Mietin asiaa varmaan kuukauden. Hyviä ja huonoja puolia molemmissa...

Se alkoi taas

Vaihdoin koulua. Uskoin jo hetken. Elin toivossa. Palasin takaisin lähtöruutuun. En uskonut ennen kuin se sanottiin. Hajosin. Mikään ei auttanut ja koulukiusaaminen jatkuu taas.   Luulin ja luotin kovasti siihen, että nyt, kun koulunvaihtokin meni loppujen lopuksi tosi jouhevasti ja viihdyin tosi hyvin niin kiusaamista ei täällä ilmenisi. Elin tosi pitkään toivossa ja tulin vähän niin kuin sokeaksi kiusaamiselle. En uskonut tai pahemmin edes ajatellut koko asiaa. Tajusin asian vasta kuin tänään ollessani sosiaalikasvattajalla purkamassa ahdistusta.   Kun kuulin asian ja aivoni ymmärsivät, sen hajosin täysin. Itkin ja tajusin, että olin alitajuntaisesti peittänyt se asian itseltäni. Hajoilin pitkin päivää. Huokaus. Kun sen vihdoin sisäistin ja ymmärsin aloin taas vain miettiä, että mikäköhän vika minussa on. Järkytyin en olisi halunnut uskoa, että olen taas mokannut jotain niin pahasti, että palasin taas lähtöruutuun.   Olisipa joku nopea ...

Ystävyys ongelma

Mistä tietäää kuka on aito ystävä? Mulla on ollut nyt vähän aikaa sellainen fiilis, että mua pusketaan kaikin voimin pois mun tämän hetkisestä kaveri porukasta. Ahdistaa vaan ihan liikaa. Kouluun meno on ihan perseestä ja iltaisin ain itken. Mulla on joo muitakin kavereita, mutta niillä on muitakin kavereita joidenkanssa ne viihtyy. Olisin vaaan perässä vedettävä betonipallo. Ja jos vaanlähde tästä ihanasta kaveriporukasta niin olisin taas yksin. (nimet on vaihdettu) Näihin tyypeihin tutustuin kaverin Oonan kautta joka joulun jälkeen vaihtoi lukkaa näiden ihmisten takia. oonan olessa vielä edellisellä luokallaan häntäkin paremmin tutustuin yhteen Roosaan. Rosa ja Oona oli niinku parasta ikinä. Välkät vietin pää asiassa Roosan kanssa ja meillä oli kivaa. Oonan vaihtaessa minulle yllätäin luokkaa joulun jälkeen olit ehkä vajaa viikko vain kahdestaan Roosan kanssa. Ei siinäkään miään vikaa ollut. No sitten joskus nähtiin Oona ja mentiin heidän kanssa välkäksi juttelemaan. Siitä muo...